×

Toimintaympäristökatsaus

Vähähiilisyys, hajauttaminen ja digitalisaatio vauhdittavat käynnissä olevaa energia-alan muutosta. Samalla kun etsitään keinoja vähentää ilmastopäästöjä, kehitetään uusia, älykkäitä palveluja asiakkaille.

Energia- ja ilmastopolitiikka luo toimintaedellytykset

Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on varmistaa vähäpäästöisen ja kohtuuhintaisen energian saatavuus. Linjauksilla pyritään luomaan hyvät toimintaedellytykset energian tuottajille ja käyttäjille sekä vähentämään päästöjä EU:n ja Suomen kansallisten asetusten mukaisesti. Uusiutuvat energianlähteet, vähähiilisyys ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen ovat sekä Suomen että EU:n toimien keskiössä.

YK:n ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja sekä ilmasto- ja energiapaketti 2020 ohjaavat EU:n ilmastopolitiikkaa. Kasvihuonepäästöjä on sitouduttu vähentämään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio on käynnistänyt vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Green Deal -ilmasto-ohjelman keskeisimmät asiat ovat hiilestä irtautuminen, päästökaupan kehittäminen ja laajentaminen, energiaverotuksen uudistaminen sekä energiajärjestelmien välisen yhteistyön mahdollistaminen. Aiemmin suunnitellut energia- ja ilmastotavoitteet ja -politiikat arvioidaan uudelleen Green Dealin myötä.

EU on asettanut Suomelle kansalliseksi velvoitteeksi vähentää päästökaupan ulkopuolisia kasvihuonepäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 51 prosenttiin kokonaisloppuenergian käytöstä ja 30 prosenttiin tieliikenteen loppuenergian käytöstä. Vuoden 2019 päätteeksi Suomi toimitti Euroopan komissiolle suunnitelman, joka kattaa EU:n energiaunionin viisi ulottuvuutta: hiilestä irtautumisen, energiatehokkuuden, energiaturvallisuuden, energian sisämarkkinat sekä tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn.

Euroopan ja Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi on ehdottoman tärkeää, että kaupungit osallistuvat ja toteuttavat tuloksellisia ilmastotoimia. Turun kaupungin ilmastotavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin kestävä ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelma 2029 käsittää sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että muutokseen sopeutumisen. Ilmastosuunnitelma on osa tuhansien Euroopan kaupunkien yhteistä SECAP-mallia (Sustainable and Climate Action Plan). Yhteinen eurooppalainen malli liittää Turun osaksi Euroopan kattavaa verkostoa, ja mallin ansiosta kaupungit pystyvät vertailemaan ja parantamaan suorituksiaan. Mukana olevien kaupunkien hiilidioksidipäästötavoitteet ovat EU:n asettamia tavoitteita kovempia. Kaupungit haastavat myös valtioita vahvistamaan ilmastotyötään.

Vuoden alusta käyttöön otettu markkinavakausmekanismi on uudistanut Euroopan päästökauppajärjestelmää päästöoikeuksien ylitarjonnan suhteen. Sen myötä kierrossa on ennalta määrätty määrä päästöoikeuksia. Vuonna 2019 päästöoikeuksien hinta olikin jyrkässä nousussa.

Edullinen hinta ja ilmastoystävällisyys asiakkaiden toiveina

Kuluttajat vahvistavat energia-alan murrosta henkilökohtaisella arvomaailmallaan ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. Asiakkaat ovat yhä enemmän vihkiytyneitä teknologiaan ja odottavat energiapalveluilta energian myynnin lisäksi teknologiaa, analytiikkaa, verkkoon pääsyä ja henkilökohtaisia palveluja. Kuluttajat toivovat hallitukselta ja kunnilta ratkaisuja, jotta ilmastoystävällinen arki olisi mahdollista.

Energiateollisuus ry:n vuosittaisesta energia-asenne-tutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista suhtautuu vakavasti ilmastokriisiin. Ihmiset haluavat, että aurinkoon, tuuleen ja veteen panostetaan energianlähteinä. Kyselyyn vastanneista 21 % oli sitä mieltä, että poliittisilla päätöksillä pitäisi ensisijaisesti tavoitella kohtuullista energian hintaa. Päästövähennysten ja ilmastonmuutoksen hillitseminen taas oli tärkeintä 30 prosentille vastaajista. Vuoden 2019 kyselyssä innokkuus maksaa energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi pieneni aiempiin vuosiin verrattuna.

Yhä useampi suomalainen on muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet kertoo jo vähentäneensä sähkönkulutusta ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina.

Energia-alan kehittämät uudet tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden toiveita ilmastoystävällisyydestä sekä hinnasta. Kasvavassa määrin kuluttajat haluavat tuottaa itse aurinkoenergiaa. Sähköntuottajaksi voi ryhtyä aurinkopaneelien avulla, ja samalla tehdä ympäristöteon, jolla on vaikutusta myös sähkölaskun suuruuteen. Suomen sähköautokanta kasvoi vuoden aikana 136 prosentilla. Julkisten latauspisteiden määrää kasvatetaan jatkuvasti, kuten myös omakotitalojen ja taloyhtiöiden latauspisteitä.

Energiamurros muokkaa myös sähkömarkkinoita

Suomessa tuuli- ja ydinvoiman tuotanto kasvaa, mikä tarkoittaa sähköntuotannon joustamattomuutta ja ennakoinnin vaikeutumista. Kulutuksen joustavuus ja sähkömarkkinoiden laajentaminen ovat entistä tärkeämpiä. Suomessa vesivoima toimii joustavuuden tuottajana, kansainvälinen sähkökauppa korostuu ja kuluttajat saavat aktiivisemman roolin.

Vuonna 2019 pohjoismaisen sähköpörssin osto- ja myyntitarjouksista johdettu systeemihinta oli keskimäärin 11 % ja Suomen aluehinta 6 % kuin vuotta aiemmin. Hintakehitykseen vaikuttivat pohjoismaisen vesitilanteen normalisoituminen ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hintatason vakiintuminen. Alkuvuoden sateinen, lämmin ja tuulinen sää painoi spot-hintatason vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alas. Kevään ja kesän spot- ja johdannaishintakehityksessä nähtiin reipasta vaihtelua; laskua pohjoismaisen vesitilanteen vahvistuttua, nousua Keski-Euroopan ennätyshelteiden vuoksi ja taas laskua runsaiden sademäärien ja talouden epävarmuuden johdosta. Syksyllä johdannaishinnat nousivat hetkeksi Keski-Euroopan hintojen mukana, kunnes ne jälleen painuivat.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan sähkön markkinahinta laski vuonna 2019, mutta siirtohintojen nousu ja toimitusvelvollisuushintojen hidas reagointi markkinahintoihin nosti kuluttajahintoja. Vuonna 2019 sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa edellisvuoteen verrattuna.

Toimitusvarmuus vaatii investointeja

Toimitusvarmuus jaetaan kahteen kokonaisuuteen: siirto- ja jakeluverkkojen toimitusvarmuuteen sekä energian ja tehon riittävyyteen. Vuoden 2019 leudon talven myötä sähköteho on Suomessa ollut riittävä. Sähkön toimitusvarmuus on toistaiseksi hyvä ja sähkömarkkinat toimivat, mutta toimitusvarmuuden ylläpito vaatii investointeja tuotanto- ja siirtokapasiteettiin, panostuksia energiatehokkuuteen, kulutusjoustoon ja sähkövarastointiin sekä sähkömarkkinamallin kehittämiseen.

Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki turvaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Sen mukaan vuoden 2028 loppuun mennessä jakeluyhtiöiden pitää pystyä toimittamaan kaikissa olosuhteissa sähköä kaikille asiakkailleen. Tavoitteen vaatimat suuret investoinnit nostivat merkittävästi ja nopeasti sähkön siirtohintoja. Vuonna 2019 on valmisteltu lakiluonnosta, joka pyrkii hillitsemään siirtohintoja alituottojen tasausjakson pidennyksellä ja alentamalla siirtohintojen korotuskattoa. Lisäksi on pohdittu vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueille.

Jos tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole saatavilla, säästä riippuva uusiutuva sähköntuotanto vaatii tuekseen joustavuutta, jotta toimitusvarmuus voidaan taata. Sähkömarkkinalainsäädäntöön on suunniteltu muutoksia älykkäästä ja joustavasta sähköjärjestelmästä, jossa myös asiakkaiden olisi mahdollista osallistua markkinoille.

Uusien palvelujen kehittämistä helpottava Datahub on vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, joka kokoaa sähkön käyttö- ja käyttäjätiedot yhteen. Se on keskeinen osa tulevaisuuden joustavaa sähköjärjestelmää, mutta sen käyttöönottoa on jouduttu siirtämään vuodella, koska osa vähittäismyyjistä ja jakeluverkonhaltijoista ei kyennyt noudattamaan alkuperäistä aikataulua.

Talouden kasvu hidastuu edelleen

Maailman taloustilanne vaikuttaa merkittävästi Turku Energian toimintaympäristöön. Yhdysvaltojen talouden kasvu on ollut nopeaa, kun taas euroalueen talousnäkymiä on varjostanut Saksan nopeasti hidastunut talouskasvu. Iso-Britannian ero Euroopan Unionista on tuonut epävarmuutta, mutta perusnäkymän mukaan Brexit hoidetaan järjestäytyneesti yhteisesti neuvotellun sopimuksen mukaan. Epävarmuutta on kasvattanut myös USA:n kauppasodat.

Kansainvälisen talouden näkymät jarruttavat Suomen talouskasvua. Suomen talouden korkeasuhdanteen ennustetaan väistyvän ja talouskasvun hidastuvan. Epävarma ulkoinen ympäristö heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin.

Maaliskuun alussa 2020 Suomeenkin rantautunut koronavirusepidemia tulee aiheuttamaan Suomen kansantaloudelle ja yrityksille, kuten myös yksittäisille kansalaisillekin suuria taloudellisia ongelmia.

Suomen energiaverotuksen uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi siirryttäessä kohti ilmastoystävällisempää energiajärjestelmää. Vuoden 2019 alusta energiaverotukseen on tullut muutoksia, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kivihiilen verotusta kiristettiin ja maakaasun verotusta kevennettiin. Lisäksi sähkövarastojen sähkön kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan ja sähköautojen työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan.

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän selvittämään energiaverotuksen edelleen uudistamista hallitusohjelman kirjausten pohjalta. Suunniteltu energiaverouudistus pitää sisällään teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän poistamisen ja II veroluokan sähköveron alentamisen kohti EU:n sallimaa minimitasoa.

Lähteet:
www.ek.fi
www.energia.fi
www.energiavirasto.fi
www.energiauutiset.fi
www.fingrid.fi
www.stat.fi
www.suomenpankki.fi
www.tem.fi
www.turkuenergia.fi
www.turku.fi
www.valopilkku.fi
www.valtioneuvosto.fi
www.vtt.fi